Mikä on EUROe?

EUROe on Suomen Finanssivalvonnan lisensoima digitaalinen raha, joka julkaistiin helmikuussa 2023. Se on vakaavaluutta, joka täyttää uuden EU-regulaation kaikki kriteerit.

Miksi EUROe kehitettiin ja mitä hyötyä siitä on?

Suomalainen Equilibrium, yksi maailman johtavista lohkoketjuteknologian parissa työskentelevistä yrityksistä, on tuskaillut nykyisten hitaiden ja kalliiden kansainvälisten rahansiirtojen kanssa vuosia. Samojen haasteiden parissa kamppailevat muutkin ihmiset, firmat ja instituutiot, jotka liikuttelevat rahaa valtioiden välillä. Equilibriumista löytyi tarvittavaa osaamista, joten siellä käärittiin hihat tilanteen parantamiseksi.

Tarkastellaan ensin vähän taustoja.

Tavallisten ruokaostostenkin maksaminen kaupassa vaatii nykyisillä maksutavoilla useita välikäsiä. Vaikka ostosten maksaminen sujuu kassalla helposti ja nopeasti, niin taustalla tapahtuu paljon. Ostajan ja kauppiaan lisäksi tarvitaan ainakin ostajan pankki, kauppiaan pankki ja maksupalvelun välittäjä (esim. Visa tai Mastercard). Käytännössä steppejä eri osapuolten välillä tarvitaan useita ennen kuin koko prosessi on valmis. Rahan saapuminen kauppiaan pankkitilille saattaa kestää jopa pari päivää. Kansainvälisessä rahaliikenteessä välikäsiä on vielä enemmän ja maksun saapuminen perille saattaa kestää jopa viikon.

Jokainen välikäsi ottaa tietysti tekemästään työstä oman palkkionsa eli rahan siirtäminen maksaa. Mitä enemmän välikäsiä, sitä enemmän ylimääräisiä kustannuksia.

Kustannukset ja siirtojen hitaus ovat maailmanlaajuisesti iso ongelma, joten ratkaisuja on kehitelty jo pitkään ja useita ratkaisuja on jo otettu käyttöön. Nopeutta ja edullisuutta saavutetaan muun muassa Bitcoinin salamaverkon, monien muiden kryptojen ja myös kryptoiksi luettavien vakaavaluuttojen eli stablecoinien avulla.

Vakaavaluutat seuraavat jonkin tietyn perinteisen valuutan, useimmiten Yhdysvaltain dollarin arvoa. Tunnetuimmat vakaavaluutat ovat Tether, jonka lyhenne on USDT, ja Yhdysvaltalaisen Circlen lanseeraama USDC. Noiden kahden tunnetuimman vakaavaluutan yhteenlaskettu arvo on jo reilusti yli 100 miljardia dollaria.

Useimmat kryptot toimivat lohkoketjuteknologian avulla. Tämä teknologia mahdollistaa sen, ettei välikäsiä tarvita rahan siirtämisessä. Siirrot onnistuvat salamannopeasti ja lähes ilman kustannuksia.

Vakaavaluuttojen suosio rahansiirroissa perustuu nopeuden ja edullisuuden lisäksi siihen, että niiden kurssi ei heittele, toisin kuin monien muiden kryptojen kurssit. Kurssi pysyy linjassa sen valuutan kanssa, johon se on sidottu. Dollariin sidotut vakaavaluutat voidaan vaihtaa takaisin dollariin suhteessa 1:1.

Historiassa on nähty myös sellaisia vakaavaluuttoja, joiden arvo ei ole onnistunut pysymään vakaana, vaan ne ovat romahtaneet. Kuuluisin tällainen esimerkki on TerraUSD (UST). Sen oli tarkoitus pysyä dollarin arvossa algoritmin avulla, mutta se epäonnistui pahasti. Tämän katastrofin seurauksena vakaavaluutoissa arvostetaan nykyään sellaisia, jotka perustuvat taustalla säilytettäviin reserveihin. Vakaavaluutan liikkeelle laskeva taho pitää hallussaan vastaavaa määrää perinteistä valuuttaa. Eli tuo taho pystyy koska tahansa vaihtamaan vakaavaluutan takaisin perinteiseen valuuttaan, ja siten vakaus säilyy.

Yhdysvaltain sääntelyn alaisuudessa toimiva vakaavaluutta USDC nauttii tällä hetkellä suurinta luottamusta. Sen dollarireservit ovat avoimesti tiedossa, ja sen toimintaan luotetaan. Tetherin eli USDT:n luotettavuudesta puolestaan on vuosien varrella liikkunut paljon epäilyttäviä huhuja, mutta ainakin tähän mennessä se on pysynyt arvossaan, dollarin kurssissa.

Mutta entäpä sitten euro? Kaikki suurimmat vakaavaluutat ovat perustuneet Yhdysvaltain dollariin. Viime aikoina markkinoille on kuitenkin tullut myös europohjaisia vakaavaluuttoja. Esimerkiksi Circlen vuonna 2022 lanseeraama Euro Coin (EUROC). Euroopan näkökulmasta katsottuna olisi kuitenkin erittäin suotavaa, ettei euroreservejä valuisi Euroopan ulkopuolelle.

Euroopalle optimaalisinta olisi euroon pohjautuva vakaavaluutta, joka olisi EU:n laatiman uuden MiCA-regulaation mukainen, ja siten kaikin puolin kelvollinen maksuväline & maksuverkko, ja lisäksi sen kotipesä sijaitsisi Euroopassa eli reservit olisivat säilössä Euroopassa. Suomalaisin silmin katsottuna luotettavimmalta tuntuisi sellainen, joka olisi vielä lisäksi Suomen Finanssivalvonnan hyväksymä.

Nyt tällainen on olemassa: Equilibrium-konserniin kuuluvan Membrane Financen julkaisema EUROe.

Yhteistyö Suomen Finanssivalvonnan kanssa lisenssin saamiseksi kesti lähes pari vuotta, joten paljon on taustalla tehty töitä ennen lanseerausta. Mutta nyt meillä on Suomessa hyväksytty digitaalinen raha.

Kuka tarvitsee EUROe:tä?

Missä EUROe:tä tarvitaan? Ja tuleeko sillä olemaan roolia tavallisten ihmisten elämässä?

Tällä hetkellä sille voidaan kaavailla ainakin kolmenlaista käyttötarkoitusta:

A) Kryptomarkkina

B) Maksuliikenne

C) Tokenisaatio

Käydään näitä kaikkia läpi vähän tarkemmin.

A) Kryptomarkkina

Monet kryptosijoittajat ovat tottuneet käyttämään vakaavaluuttoja. Niiden avulla ostetaan ja myydään muita kryptoja, ja moni säilyttää osaa sijoituksista vakaavaluutoissa - joko uusia potentiaalisia sijoituskohteita odottamassa tai erilaisissa korkopalveluissa korkoa tuottamassa. Nyt vaihtoehtona on myös EUROe, jolla sijoittaja voi halutessaan vaikka vähentää valuuttariskiä, omistamalla osittain dollaripohjaisia ja osittain europohjaista vakaavaluuttaa.

B) Maksuliikenne

Lohkoketjuteknologian mahdollistama tehokas maksuliikenne ei arvattavastikaan ole pankkimaailman suosiossa, koska se kyseenalaistaa satoja vuosia käytössä ollutta järjestelmää. Perinteisessä järjestelmässä useat välikädet hyötyvät rahan monimutkaisesta siirtelystä taloudellisesti.

Lohkoketjuteknologian avulla toteutetussa rahansiirrossa puolestaan hyötyvät taloudellisesti ne, joilla on tarvetta siirtää ja vastaanottaa rahaa. Vaikka tämä kehityssuunta ei kaikkia miellytä, niin vähitellen näitä uusia ratkaisuja integroidaan maksujärjestelmiin. Esimerkiksi Stripe ja ApplePay toimivat jo vakaavaluutoilla.

Vähitellen vakaavaluutat tulevat olemaan yhä suuremmassa roolissa kansainvälisissä rahasiirroissa, verkkokaupoissa ja muussa maksuliikenteessä. Emmekä me tavalliset käyttäjät tulevaisuudessa välttämättä edes tiedosta, että konepellin alla siirtojen apuna käytetään vakaavaluuttoja.

Myös pankit tulevat tarvitsemaan tehokkuutta rahansiirtoihin. Ne voivat ryhtyä suunnittelemaan omia digirahoja tai sitten pohtia jo olemassa olevien, esimerkiksi juuri EUROe:n hyödyntämistä.

(Eri asia on sitten vielä digitaalinen keskuspankkiraha (CBDC, Central Bank Digital Currency), jota Euroopankin keskuspankki suunnittelee käteisen rahan korvaajaksi. Sitä saamme todennäköisesti vielä odotella muutamia vuosia. Yksityisten toimijoiden digirahat ovat tässä kehityksessä paljon edellä.)

C)  Tokenisaatio

Vakaavaluuttoja käytetään myös tokenisaatiossa. Esimerkiksi osakkeita, jalometalleja, lainoja, patentteja, vakuutuksia ja tulevaisuudessa jopa kiinteistöosakkeita voidaan hallita, ostaa ja myydä digitaalisessa muodossa olevien todistusten avulla. Kun digitaalisessa muodossa oleva omaisuus vaihtaa omistajaa, siihen tarvitaan samassa digitaalisessa verkossa toimivaa rahaa, esimerkiksi vaikkapa juuri EUROe:tä.

Onko vakaavaluutan liikkeelle laskeminen kannattavaa liiketoimintaa?

Membrane Finance sijoittaa pienen osan reservissä olevista euroista matalan riskin sijoituskohteisiin (esim. valtion velkakirjoihin). Tämän regulaatio sallii pienessä määrin. Sijoituksilla pyritään noin 1-2% tuottoon, joten riskipitoisesta toiminnasta ei ole kyse.

Jos EUROe:n käyttö kasvaa eli reservit paisuvat suuriksi, niin tuo pienikin sijoitustuotto tuo Membrane Financelle hyvin tuottoja.

Oletettavaa on myös, että pidemmällä tähtäimellä järjestelmän päälle rakennetaan erilaisia sovelluksia, joilta sitten Membrane Finance veloittaa käyttökustannuksia.

Ovatko EUROe reservit turvassa? 

Regulaation takia reservit on eriytetty Membrane Financen liiketoiminnasta. Eli asiakkaiden varat ovat turvassa, vaikka yritys jostakin syystä menisi nurin. Tämä on huojentava tieto niille, jotka ovat huolissaan keskitettyihin tahoihin liittyvistä riskeistä. FTX-pörssin kaltainen katastrofi ei siis ole mahdollinen Membrane Financen kohdalla.  

On mielenkiintoista seurata miten suomalainen EUROe otetaan vastaan kryptomarkkinoilla, ja miten sitä mahdollisesti ryhdytään vähitellen hyödyntämään maksuliikenteessä ja tokenisaatiossa.

Tämän artikkelin lähdetietoina on käytetty EUROe:ta koskevia uutisia sekä Lohkoketju-podcastin jaksoa, jossa haastateltavana on Membrane Financen toimitusjohtaja Juha Viitala. Jos vähän teknisempi terminologia on tuttua, niin suosittelen kuuntelemaan tuon podcast-jakson.